Uskovaisen elämä? Miten sitä tulisi elää?

Moi taas!

Käsittelin viimeksi aihetta musiikki, nyt aijon käsitellä aihetta "uskovaisen elämä ja miten sitä tulisi elää". Painotan jälleen, että tämä aihe on minun mielipide, eikä mielipiteeni ole ainoa tapa. Laitan kirjoitukseen viitteitä raamatunkohdista, joita keräsin tekstiä varten. Jotta alkuhöpinöistä ei taas kerran tulisi pitkää höpöttelyä niin aloitetaan.

Otsikkona on siis "Uskovaisen elämä? Miten sitä tulisi elää?" Kysymyshän on hieno ajatellen, että ne jotka noudattavat niin sanottua uskovaisen täydellistä elämää, leimataan himouskoviksi tai tylsiksi ihmisiksi, jotka vain suorittavat raamattua.
Onkohan asia ihan näin? Voisin kysyä "Mitä tarkoittaa himouskova?" Onko se kuuliaisuutta Jumalalle vai onko se yli mennyttä niin sanottua kuuliaisuutta, jolloin keskitytään hyvin paljon siihen mitä et voi tehdä uskovana ettet joutuisi helvettiin?

Jos kysytään "mitä on uskovaisen elämä?" Saadaanko vastaukseksi lue raamattua, rukoile ja rakasta kaikkia lähimmäisiäsi? Vai saadaanko vastaus, että "uskon Jeesukseen ja se pelastaa minut". No siis tietenkin usko Jeesukseen pelastaa sinut ja minut, mutta riittääkö pelkkä Jeesuksen nimen mainitseminen pelastamaan, jos elää synnissä vailla halua tehdä parannusta ja muuttua "himouskovaksi"? Mielestäni se ei riitä. "No toihan on hirveetä suorittamista, ei toi oo kivaa elämää..." kuka oikeastaan edes lupasi helpon elämän uskovalle? Ööö... ei oikeastaan kukaan.

Jotta ei poiketa aiheesta niin ei mietitä, että miksi uskovaisen elämä ei olekkaan helppoa. Vastaus on kuitenkin synti ja ihmisen lihalliset himot, mutta ei siitä enempää.

Miten uskovaisen elämää tulisi elää?

No siis kaikkihan lähtee siitä, että otat Jeesuksen elämääsi ja teet parannuksen, mikä taas tarkoittaa, että jätät vanhan sinäsi taakse kaikkien virheidesi kanssa ja aloitat uuden elämän Jeesuksen kanssa. Etsit seurakunnan, jossa kasvaa lähemmäs Jeesusta siinä alku. Sen jälkeen raamatun lukeminen, rukoilu, rakastat kaikkia, ikävässä tapauksessa olet vihattu Jeesuksen takia etkä tee enään mitään mikä kielletään raamatussa jne. Eikös kuulosta hienolta? 

No siis perjaatteessahan asia on noin, mutta siis se miten tulkitset tuon asian ratkaisee kaiken. Jos olet poika/mies tai tyttö/nainen ja tutustut kiinnostavaan poikaan/tyttöön, niin etkö silloin halua tietää hänestä enemmän ja oppia tuntemaan hänet? Ehkä haluat myös tehdä hänen vuokseen asioita, että hän olisi iloinen. Sama on parannuksen tekemisessä. Olet juuri tutustunut Jeesukseen ja haluat oppia tuntemaan Jeesuksen kunnolla, koska Hän on kuitenkin elämässäsi (toivottavasti) lopullisesti kuolemaan asti. Ääh pyyhitään viimeiset kaksi sanaa. Siis myös kuolemasi jälkeen. Siihen perustuu raamatun lukeminen, rukoilu, vihatuksi tuleminen, himoistasi luopuminen, kaikkien rakastaminen ja kaikki kiellot raamatussa. Haluat tehdä uuden parhaan ystäväsi tai oikeastaan perheenjäsenesi iloiseksi. 

Olisiko seuraava kysymys tällainen: "mitä iloa on luopua kaikesta kivasta jonku näkymättömän tyypin takii?" Tähän voisi luoda mainosslouganin: 

"Tule sinäkin seuraamaan Jeesusta! Sinun tulee luopua kaikesta kivasta, tehdä parannus, alkaa rukoilemaan ja lukemaan raamattua! Vastineeksi saat ikuisen elämän! EIKÄ SIINÄ VIELÄ KAIKKI! Kun otat tänään vastaan Jeesuksen sinua tullaan oudoksumaan, syrjimään ja ikävimmillään vihaamaan. EIKÄ SIINÄKÄÄN VIELÄ KAIKKI! Lisäksi saat OIKEASTI rakastavan Isän, joka pitää sinusta huolen ja katsoo perääsi elämäsi jokaisessa tilanteessa. Kun valitset Jeesuksen NYT saat myös välittävän seurakuntaperheen ja tarkoituksen elämällesi! Toimi näin! Ota Jeesus elämääsi ja tee parannus!" 

Tuossa onkin sitten kiteytetty oikeastaan kaikki. Voit siis luottaa, että kun kuolet pääset varmasti taivaaseen, uskoon tullessasi huolesi eivät lopu vaan jopa kasvavat mutta et joudu kantamaan niitä yksin, saat ystäviä jotka kunnioittavat sinua ja ohjaavat kun meinaat "horjahtaa", festareiden jälkeen muistat maanantaina missä olit viikonloppuna ja mitä teit. Mutta siis kaiken tämän "kruunaa" se, että saat töitä, jossa et koskaan tiedä mihin joudut huomenna, näät käsittämättömiä asioita, työn palkkasi on mittaamattomasti arvokkaampaa kuin entisen työsi palkka ja työnantajasi pitää huolen sinusta minne ikinä menetkin.

Tämänkin jälkeen varmasti kysytään "miksi valitsisin tuollaisen elämän?"

Jos kuvittelet, että uskovaisen elämä on vain sääntöjen noudattamista niin ei se oikeastaan ole. Synnittömäksi et uskovaisena tule, etkä 100% varmuudella pysty elämään synnitöntä elämää. Jumala antaa pyhänhenhen ihmisen avuksi, jolloin ihminen pääsee lähemmäksi synnitöntä elämää. Ihminen ei kuitenkaan koskaan voi olla täydellinen, eikä oikeastaan tarvitsekkaan, koska Jeesus on kuollut jokaisen syntien tähden. Itse vain täytyy tehdä valinta pyrkiä synnittömään elämään. 

"No mutta et kertonut mitä kivaa uskovainen voi tehdä" 

Aivan joo... uskovaisille on erillaisia tapahtumia myös suomessa vuoden aikana. Mm festareita ja vastaavaa. Loput onkin oikeastaan itsestä kiinni.

Tuo rukoilu, raamatun lukeminen ja kaikkien rakastaminen on vain uskovaisten jotain sekoilua!

No ei se oikeastaan ole...

Rukous

1. Tess 5:17 "Rukoilkaa lakkaamatta."

Kol 4:2 "Rukoilkaa hellittämättä, valvokaa rukoillen ja kiittäen"

Matt 26:41 "Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen. Tahtoa ihmisellä on, mutta luonto on heikko." 

Täysin samat sanat sanotaan  Mark 14:38

Raamatun lukeminen

Psalm 1:1-2 "Hyvä on sen osa, joka ei vaella jumalattomien tavoin, ei astu syntisten teille, ei istu pilkkaajien parissa vaan löytää ilonsa Herran laista, tutkii sitä päivin ja öin." 

Kaikkien rakastaminen

Joh 15:17 "Tämän käskyn minä annan teille: rakastakaa toisianne."

Matt 5:44 "Minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta,"

Joh 13:34 "Minä annan teille uuden käskyn: rakastakaa toisianne! Niin kuin minä olen rakastanut teitä, rakastakaa tekin toinen toistanne."

Tässä on siis hyvin pitkälti selkäranka uskovaisen elämälle.