Omat kokemukseni musiikin tuomista haittavaikutuksista!
Moikka!
Nyt on tullut hieman aktiivisesti julkaisuja peräkkäin. Syy siihen on se, että saisin blogin ajantasalle.
Kerroin, että aijon jakaa omia kokemuksiani metallimusiikin kuuntelusta ja sen haittavaikutuksista.
Jotta alkutekstistä ei tulisi hirveän pitkä niin aloitetaan.
Aluksi haluan kertoa, että olen hyvin sosiaalinen ja muutenkin iloinen persoona.
Olin tuolloin seitsemännellä tai kahdeksannella luokalla ja vaikka koko lapsuuteni on ollut hyvin sekaista, sekä pelottavaa aikaa tosin myös iloineen niin juuri tuohon aikaan kaikki tuntui ahdistavimmalta. Olin juuri alkanut kuuntelemaan metallimusiikkia. Musiikki kuulosti ja tuntui hyvältä juuri nopean temponsa takia. Kuuntelin aluksi hyvin rauhallista metallimusiikkia (progressiivinen metalli, power metalli jne).
Nopeasti huomasin ettei musiikki tuonut ns. helpotusta tai tyydytystä vaan halusin vain lisää ja nopeampi tempoista. Siirryin toisiin alalajeihin, jotka olivat jo hieman synkempiä, mutta ei kuitenkaan "örinää". Sekään ei tuonut tarvitsemaani helpotusta vaan lisäsi entisestään ahdistusta ja pahaa oloa. Siirryin hetki hetkeltä yhä synkempiin alalajeihin etsien helpotusta musiikilla pahaan olooni.
Tässä vaiheessa musiikin luonne ja jopa sanat olivat hyvin agressiivisia, raivoisia ja täynnä vihaa. Kun puhuin edellisessä julkaisussa, kuinka ihminen alkaa mukautumaan musiikkityylin asettamaan muottiin, olisin minäkin halunnut mukautua muottiin. Käytin pelkästään mustia vaatteita, piilouduin aina kun mahdollista hupun alle niin ettei kukaan näkisi kasvojani, katselin netistä tyyliin sopivia vaatteita ja aloin muuttua hyvin agressiiviseksi luonteeltani.
En silloin tiennyt miten synkäksi tuo musiikinkuuntelu ja muottiin mukautuminen voisi tuolla tavalla mennä. Vierastin voimakkaasti ajatusta saatananpalvonta, koska halusin sisimmässäni olla hyvä ihminen, mutta myös siksi, koska en tiennyt mitä se tarkoittaa.
Tarpeeksi monta kertaa, kun minulle mainittiin millainen minusta oli tullut tai tulossa musiikin kuuntelun takia, päätin lopettaa kyseisen musiikin kuuntelun. Vähitellen iloni palasi oikeanlaiseksi, enkä enään reagoinut niin pieniin asioihin agressivisesti.
Enään en halua kuunnella niin synkkää musiikkia kuin silloin. Olen välillä kuunnellut metallimusiikkia, mutta lyhyitä jaksoja. Viimeisin pitempi jakso metallimusiikkia rupesi jälleen muovaamaan minua tietynlaiseksi, vaikka olikin vain puoliksi sellaista, kuin viimeksi. Nykyään haluan kuunnella vain sellaista musiikkia, joka vaikuttaa pelkästään positiivisesti minuun ja tunnetiloihini.
Nyt on tullut hieman aktiivisesti julkaisuja peräkkäin. Syy siihen on se, että saisin blogin ajantasalle.
Kerroin, että aijon jakaa omia kokemuksiani metallimusiikin kuuntelusta ja sen haittavaikutuksista.
Jotta alkutekstistä ei tulisi hirveän pitkä niin aloitetaan.
Aluksi haluan kertoa, että olen hyvin sosiaalinen ja muutenkin iloinen persoona.
Olin tuolloin seitsemännellä tai kahdeksannella luokalla ja vaikka koko lapsuuteni on ollut hyvin sekaista, sekä pelottavaa aikaa tosin myös iloineen niin juuri tuohon aikaan kaikki tuntui ahdistavimmalta. Olin juuri alkanut kuuntelemaan metallimusiikkia. Musiikki kuulosti ja tuntui hyvältä juuri nopean temponsa takia. Kuuntelin aluksi hyvin rauhallista metallimusiikkia (progressiivinen metalli, power metalli jne).
Nopeasti huomasin ettei musiikki tuonut ns. helpotusta tai tyydytystä vaan halusin vain lisää ja nopeampi tempoista. Siirryin toisiin alalajeihin, jotka olivat jo hieman synkempiä, mutta ei kuitenkaan "örinää". Sekään ei tuonut tarvitsemaani helpotusta vaan lisäsi entisestään ahdistusta ja pahaa oloa. Siirryin hetki hetkeltä yhä synkempiin alalajeihin etsien helpotusta musiikilla pahaan olooni.
Tässä vaiheessa musiikin luonne ja jopa sanat olivat hyvin agressiivisia, raivoisia ja täynnä vihaa. Kun puhuin edellisessä julkaisussa, kuinka ihminen alkaa mukautumaan musiikkityylin asettamaan muottiin, olisin minäkin halunnut mukautua muottiin. Käytin pelkästään mustia vaatteita, piilouduin aina kun mahdollista hupun alle niin ettei kukaan näkisi kasvojani, katselin netistä tyyliin sopivia vaatteita ja aloin muuttua hyvin agressiiviseksi luonteeltani.
En silloin tiennyt miten synkäksi tuo musiikinkuuntelu ja muottiin mukautuminen voisi tuolla tavalla mennä. Vierastin voimakkaasti ajatusta saatananpalvonta, koska halusin sisimmässäni olla hyvä ihminen, mutta myös siksi, koska en tiennyt mitä se tarkoittaa.
Tarpeeksi monta kertaa, kun minulle mainittiin millainen minusta oli tullut tai tulossa musiikin kuuntelun takia, päätin lopettaa kyseisen musiikin kuuntelun. Vähitellen iloni palasi oikeanlaiseksi, enkä enään reagoinut niin pieniin asioihin agressivisesti.
Enään en halua kuunnella niin synkkää musiikkia kuin silloin. Olen välillä kuunnellut metallimusiikkia, mutta lyhyitä jaksoja. Viimeisin pitempi jakso metallimusiikkia rupesi jälleen muovaamaan minua tietynlaiseksi, vaikka olikin vain puoliksi sellaista, kuin viimeksi. Nykyään haluan kuunnella vain sellaista musiikkia, joka vaikuttaa pelkästään positiivisesti minuun ja tunnetiloihini.
Kommentit
Lähetä kommentti